Wednesday, October 7, 2015

Iceland II


En oikein edes tiedä mitä sanoa kun olen niin kiinni näissä maisemissa edelleen ja muistan kuinka upealta tuntui missäkin maisemassa. Meitä oli viiden hengen porukka ja kaikki harrastaa valokuvausta mutta minä yleensä lähdin aina omille reiteilleni kun auto laitettiin parkkiin. Olen vähän sellainen oman tien kulkija ja nautin asioista yleensä tuplasti enemmän kun saan hetken olla yksin siinä tilassa jota juuri koen. Eristäydyn totaalisesti omaan sielunmaisemaani ja imen kokemuksen ilman "häiriötekijöitä", se on mun tapani kokea koko sielullani. Taitaa taas sielu paeta näitä kuviin ja muistoihin, vapauden, onnen, täydellisen hyvän olon tunteeseen!

I don't really know what to say about these pictures I'm still so inside them. I still remember how I felt in every picture when I took it. There were 5 of us but every time we stopped somewhere to shoot I normally went on my own way. Of course I wanted to have my own different pictures as others but mostly I needed to isolate myself from others so I can feel the moment totally with all of my soul. That might sound weird but I'm build that way, I need my moment to experience things and to feel so I can remember that moment. 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...